No mutta eipä auta :) Eiköhän ne asiat tästä mee etteenpäin kuitenkin! Tosi ärsyttävää kun lueskelee näitä vaihtoblogeja nii porukat kirjoittaa etä ne on jo saaneet perheen tai ainakin tietävät alueen minne ovat menossa! Ja kauheen monet jo mainostaa että niille on ilmoitettu ensimmäisen orientaation järjestämispäivä, enkä mä oo saanut näitäkään tietoja vielä mitään :((
Afs:n kautta kun lähtee niin ei saa yhtään vaikuttaa (ainakaan tähän mennessä ei ole) minne alueelle joutuu. Se voi olla että minun tuurilla päädytään Alaskaan ja lentokoneesta kun tullaan niin saadaan ensimmäisenä kivääri käteen; "varo petoeläimiä" :D Mutta oikeasti en olisi halunnut ruveta tekemään mitään aluetoiveita, en olisi ikinä saanut päätettyä niin "suurta" juttua :D Sen näkee sitten kesällä mihin sitä joudutaan (:
Toivon vaan, että tosiaan perhetiedot tulevat ajoissa eikä käy niin että joutuu tulemaan kesken lukukauden, kun ei perhettä löydy aikaisemmin tai että saa tietää suurinpiirtein edellisenä iltana alueen ja sitten kauheaa pakkaamista edessä!
Nyt kun on vihdoinkin perjantai, voisin oikeastaan hieman tutkia usa:n tarjontaa eli hieman osavaltioita. Usa:han koostuu 50 osavaltiosta ja tässä on havainnollistava kartta ;)
En siis ole yhtään tässä aikaisemmin pohtinut minnepäin usaa haluaisin, eikä toiveita kyllä synny vaikka vähän aikaa olenkin tuijotellut tuota karttaa :D Toisaalta olisi ihana päästä tuonne läntiselle puolelle, Kaliforniaan, Nevadaan tai vaikkapa Arizonaan ja toisaalta taas itä olisi myös mahtava. Siellä olisi lähellä kaikki new yorkit ynnä muut ;)) Itäinen usa kiinostaa myös siksi, että tätini perheineen asuu Georgiassa ja toiveissa olisikin että pääsisin heidän luokseen kyläilemään vaihtarivuoden aikana!!! Osaako muuten kukaan kertoa oisko sellainen toive ihan mahdoton, kun en ole vielä
Täytyy kyllä sanoa, että minulla ei ole mitään inhokki tai suosikki alueita, vaan kaikki näyttävät oikein kivoilta ja eihän se vuoden pitäisi liittyä siihen alueeseen millään tavalla, vaan niihin ihmisiin siellä :)
Täytyy myöntää, että kyllä sitä alkaa jo vähitellen tajuamaan että mitä sitä on tullut tehtyä :D Ei kyllä vielä jännitä yhtään, eikä sitä asiaa funtsimalla kyllä (vielä ainakaan) saa itselleen kauheeta paniikkia päälle. Se voi olla sitten lentoa edeltävänä iltana kun minä saan kauheen paniikin ja mut saa sitoa lepositeillä lentokoneen penkkiin kiinni :D
Eniten ahdistusta saa aikaan tällä hetkellä se, että musta tuntuu etten osaa enää puhua englantia. Tai enää ja enää, en ole koskaan mitenkään hyvin osannutkaan puhua englantia... En tiedä pitäskö alkaa kertailemaan noita enkun juttuja vai alkaa kattomaan kovasti englannin kielisiä ohjelmia vai antaa vaan asian olla ja toivoa että opin sitten siellä...?
Nyt tosiaan ainut asia mistä mun pitää huolehtia on ne rokotukset ja pienois keuhko röntgenkuvat, jotka tulee ottaa 2-3 kuukautta ennen lähtöä eli kesällä sitten. Rokotusohjelman olen jo aloittanut eli otin twinrixin ensimmäisen osan 7.2, toinen osa pitää ottaa hiihtolomalla 7.3 ja viimeinen pitäis ottaa sitten 7.8, mutta jos lähtö on jo lähellä niin tätä viimeistä varmaan aikaistetaan vähän :) Ja sitten terkkari suositteli ottamaan sen rokotteen aivokalvontulehdusta vastaan kesäkuussa, ettei tule ihan päällekkäin nämä rokotukset.
Nyt muuten pakko mainostaa, että en enää löydä afs:n extranetistä "materiaalit" kohtaa, eli ehkä sitä päivitetään nyt?!? Toivossa on hyvä elää vai miten sen nyt oli :)
Mutta siis yhteenvetona, asiat ei ole edistyneet mitenkään näkyvästi (jos rokotusjälkeä oikeassa käsivarressa ei lasketa). Tutuille ja vähän tuntemattomillekin saa rutiinilla vastailla, että en tosiaankaan tiedä, kun he kyselevät mihin päin usaa olen menossa tai millainen perheeni on. Kesään on vielä niin pitkä aika :(
Mutta usaan lähtöön on 5kk ja 17 päivää jos ajatellaan, että lähtö ois heti 7. elokuuta! Eli siis 165 päivää!!! Apua :DD
Ja vielä pikaisesti kuluneesta viikosta! Olin maanantain ja tiistain poissa koulusta kuumeen ja yskän takia. Ke-pe ihan normaaleja koulupäiviä, ei edes mitään jännää tapahtunut... Niin no torstaina oli vanhempainilta jonne äitikin jaksoi mennä kun vähän painostin häntä :D Meillä on ryhmänohjaajana eräs filosofian ja elämänkatsomustieteen opettaja, noin nelikymppinen mies, joka on niin filosofisti kuin olla voi. Mutta siis oikein hyvä ja huolehtiva ryhmänohjaaja!
Nyt viikonloppuna olisi siis tiedossa paljon itsenäistä opiskelua noiden maanantain ja tiistain jäljiltä, mutta eipä sen kummempia suunnitelmia. Saa nyt kyllä muutenkin nähdä kuinka paljon tulee sitten todellisuudessa opiskeltua :D
Rentouttavaa viikonloppua kaikille! (:
R