Vielä muutama päivä olisi tuo kysely jäljellä, mutta aika hyvin jo voi vetää yhteenvedon, että koulupostaus voittaa! Alan väsäilemään sitä tässä heti nyt, mutta en lupaa milloin se saadaan julkaisukuntoon :) Kuvia en ole itse ottanut, kun en jaksa/halua ottaa järkkäriä mukaan kouluun ja kyllä se varmasti tuntuisinkin erittäin typerältä ottaa siellä käytävillä kuvia. Mutta yritetään etsiä sitten netistä jotain kuvia!
Toivottavasti teillä kaikilla on viikonloppu lähtenyt mahtavasti liikeelle! Mulla ainakin viikonloppu alkoi ihanasti, sillä koulu alkoi 2 tuntia tavallista myöhempään! Ulkona satoi lunta ja oli pakkasta -15C :D Mutta lyhyt koulupäiväkin on nyt ohi ja voi alkaa suunnittelemaan viikonloppua! Tai siis, eihän tässä tarvi suunnitelmia tehdä, kun ne on jo valmiina ;) Lauantaina me mennään Indianapolikseen päivälliselle ja sitten katsomaan Roller Derbyä! Sunnuntaina ainakin minä ja momi mennään käymään Champaignissa (n.2h ajomatka) jossa momin vanhemmat asuu, mennään siis ihan heitä moikkaamaan päiväseltään. Me käytiin itseasiassa viime viikonloppunakin champaignissa, ja oltiin siellä joululomallakin viikko, eli se paikka alkaa vähitellen tulla tutuksi ;) Ja sunnuntaina tietenkin on illalla luvassa Super Bowl!
Have a great weekend, do nothing stupid! (Kuten lemppari opettajan tapaa sanoa aina perjantaisin ;))
perjantai 1. helmikuuta 2013
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Toivepostaus
Ajattelin nyt heittää taas pallon teille, lukijoille, oisko postaustoiveita? Laitoin niille "passiivisille" lukijoille kyselyn tuonne yläreunaan, mutta ottaisi hyvinhyvin mielelläni ehdotuksi myös tämän postauksen kommentteihin!
Varmaan joku saattoi jo huomata, että laitoin blogin yläreunaan Suomeen paluun laskurin! Se ei tarkoita sitä että toivon jo niin epätoivoisesti että pääsisin takaisin, että lasken päiviä, ehei, mutta tykkään vaan itse näistä numeroista tietyllä tapaa ;)
Muutama päivä sitten mainitsin momille ohimennen, että niin joo se mun lähtöpäivä ois 25.6 ja sitten momi merkkas sen omaan kaleenteriinsa. Jäätiin sitten vielä puhumaan siitä, että tää on ihan uskomatonta että me puhutaan mun lähdöstä tässä vaiheessa! Mähän tulin tänne vasta vähän aikaa sitten, mutta nyt on jo muka (muutamaa päivää vaille) puolet mun vaihtovuodesta mennyt! Oikeasti ihmiset, vuosi ei ole niin pitkä aika kuin sitä kuvittelee. Ajatelkaapa, että jos elätte 100 vuotiaiksi, niin yks vuosi on yks prosentti sun elämästä!
Mutta mä yritän säästää mun ajatuksia vähän, ettei tulis ihan kilometripostaus ;) En oikein keksinyt enempää vaihtoehtoja tuohon kyselyyn, eli toivon että ehdottaisittekin jotain joita voisin mahdollisesti vaikka lisäillä tuohon kyselyyn!
Kysymyspostaus: Tämänhän siis toteutin jo aiemmin, mutta ajattelin että nyt puolessa välissä vois ehkä tehdä saman uudestaan? Ihan siis yksinkertaisesti: te kysytte, minä vastaan!
Perhepostaus: Esittely mun hostperheestä ja ehkä hieman taloakin/ aluetta.
Koulupostaus: Mun normaali koulupäivä, aineiden esittelyä, erillaisuutta suomeen verrattuna.
Omia ajatuksia/ kummastuksia jne.: Tätä en oikein voi toteuttaa, jos en saa mitään ehdotuksia kommentteihin, mistä haluaisitte mun kertovan. Ajatuksia mistä? Vaihtariudesta, elämästä täällä, ikävästä, erilaisuudesta, koulusta, ihmisistä, minusta itsestä?
And that's who I am: Tein jo aiemmin tämä kaltaisen postauksen, jossa etsin siis kuvia jotka mielestäni kuvaavat minua. Täytyy sanoa, että tuon tekemisestä nautin ihan valtavasti!
Jotain muuta, mitä?: Pallon on teillä!
Ja jos teillä ois jotain erityistä, mitä haluaisitte tietää, kun kerron vaikka koulusta tai perheestä niin laittakaa siitäkin kommenttia tulemaan! :)
Edit: En muuten tajunnut ehdottaa videopostausta, jos useampikin sitä toivoisia, niin voin harkita. En lupaa mitään, en erityisemmin tykkää olla kameran edessä, mutta siis voin harkita jos sitä toivotaan :) En voi lisätä sitä enää tuonne kyselyyn, koska kyselyä ei voi muokata kun siihen on jo joku vastannut, mutta laittakaa kommenttia!
Edit: En muuten tajunnut ehdottaa videopostausta, jos useampikin sitä toivoisia, niin voin harkita. En lupaa mitään, en erityisemmin tykkää olla kameran edessä, mutta siis voin harkita jos sitä toivotaan :) En voi lisätä sitä enää tuonne kyselyyn, koska kyselyä ei voi muokata kun siihen on jo joku vastannut, mutta laittakaa kommenttia!
maanantai 7. tammikuuta 2013
It is January 2013
Tammikuu 2013. Tuntuu ihan uskomattomalta. Aina kun ärsytti niin että teki mieli hautautua peiton alle ja unohtaa koko muu maailma, tämä oli mun tavoite. Jaksa tammikuuhun ja katotaan sitte tilannetta. Elokuusta tai syyskuusta katsottuna, tammikuu oli kyllä vuosien päässä enkä uskonut että jaksaisin niin kauaa. Kyllä ne koti-ikävät ja muut murheet kerkesi unohtua monia kertoja tämä puolenvuoden aikana, mutta nyt kun tammikuu koitti tuli taas muistot pintaan. Tämä oli mun suurin tavoite ja nyt olen sen saavuttanut. No, mitä tämä nyt sitten merkitsee? Olen elänyt elämäni toisaalta pisimmän ja toisaalta lyhimmän puolivuotta; vieraassa maassa, kulttuurissa ja perheessä. Olen oppinut enemmän asioita kuin varmaankaan koko peruskouluni aikana olen oppinut. Olen tutustunut moniin erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin, yhteidöihin ja tapoihin. Olen ollut hetkittäin surullisempi kuin ikinä elämässäni, mutta olen kokenut myös hetkiä jolloin olen ollut iloisempi kuin ikinä aiemmin. Tammikuu 2013. Tästä se lähteekin se "alamäki", kilpajuoksu ajan kanssa, suurinosa mun vaihtaripäivistä on kohta takanapäin ja ne tulevat vähemään päivä päivältä.
No siis millaiset ne fiilikset on just nyt? Sekalaiset. En oikeen tiedä olenko iloinen vai surullinen. Olen nähnyt monena yönä unta siitä että tämä tuleva puolivuotta vain suhahtaisi ohi ja olen yhtäkkiä takaisin suomessa. Unessa mulla on aina tosi sekava olo, enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. En tiedä yritänkö alitajuisesti valmistaa itseäni siihen, että "vielä olisi puolivuotta jäljellä, mutta kyllä sinä jaksat, se menee nopeasti" vai ennemminkin "vain puolivuotta jäljellä, se saattaa kulua ennenkuin huomaatkaan joten nauti joka hetkestä". En tiedä. Haluaisin päästä jo takas kotiin ja näkemään kaikkia rakkaita, mutta en haluaisi lähteä täältä, mun toisesta kodista; toisesta perheestä tietämättä milloin pääsen takaisin.
Joulu tuli ja meni ja vaikkei erityisemmin joulutunnelmissa oltu, niin joulu meni tosi kivasti. Odotin koko joulun ajan kauheeta koti-ikävää, mutta sitä ei sitten tullut vaikka kuinka odotin :D Tietysti ihan positiivinen asia. Me vietettiin jouluaattoilta dadin äidin luona ja joulu momin vanhempien luona. Joulun ja uudenvuoden välissä me kerättiin kaikki joulukoristeet pois siellä isovanhempien luona ja alettiin muuttamaan dadin äitiä. Oikeaa lomaa olen saanut viettää nämä viimeiset kuusi päivää ja huomenna pitäisi sitten aloittaa taas uusi koulu-urakka. Tuntuu älyttömän hassulta, että meillä on ollut vasta yksi "jakso" ja huomenna alkaa se toinen. En ymmärrä, miten nämä jaksavat tätä kahden jakson ajatusta, mä kyllä kerkesin jo tympääntyä oikein kunnolla joihinkin opettajiin, luokkiin, aineisiin ja oppilaisiin. Eli vaikka kuinka ärsyttää että huomenna pitää taas mennä kouluun, niin näen tilanteen myös paljon valoisampana. Uudet opettajat niiden ärsyttävien tilalle, kun taas ne kaikki kivat opettajat ovat säilyneet tulevallekin jaksolle! Mun lukkari ei paljon muutu edellisestä, mutta laitan sen tännekin joku päivä, mulla kun ei oo nyt lukkaria tässä lähellä.Odotan myös innolla kaikkien vaihtarikamujen näkemistä ja Mrs.Cimaskon eli mun study hall open näkemistä!
![]() |
| Vasemmalta: Suomi, Mrs. Cimasko, Azerbaijan, Ecuador ja Saksa |
Tunnisteet:
Ajatuksia,
Amerikkalaiset,
Carmel,
Elämä,
Kommentteja,
Kuulumisia,
Negatiivistä,
usa,
vaihtovuosi
lauantai 22. joulukuuta 2012
Joululoma!
Se olisi vihdoin joululoma alkanut ja saa unohtaa kaikki kouluasiat! Ei voi millään uskoa, että puolet high schoolista on nyt suoritettu! Puolet tästä mun vaihtarivuodesta on mennyt vasta tammikuun puolivälissä, eli sitä ei tarvi vielä stressata ;) Meille tosiaan satoi perjantaina lunta muutama sentti ja sen takia koulu alkoi vasta 2 tuntia tavallista myöhempään... Amerikkalaiset ;D Vaikka mun hostperhe ei ole erityisen kova koristelemaan taloa niin tänä vuonna on pieniä koristeita laiteltua ympäri taloa ja koristeltiin carolinen kanssa piparkakkutalokin! Kuusikin on saatu sisälle ja alle vaikka kuinka monta lahjaa!
Oikein hyvää ja onnellista joulua kaikille! <3
![]() |
| carolinen oli ihan pakko tehdä yksinkertaisesta paketoinnista mahdollisimman hankalaa... |
Tunnisteet:
Ajatuksia,
Amerikkalaiset,
Carmel,
Elämä,
Erillaisuutta,
Hostperhe,
Koti,
Kuulumisia,
usa,
vaihtovuosi
perjantai 7. joulukuuta 2012
Aika vaikuttava näky!
Olen tähän asti selvinnyt hengissä kuoroharjoituksista ja jo kahdesta esiintymisestäkin! Vahingoilta ei tosin tietenkään olla vältytty. Yksi kuoro laulaa havaiji aiheisen laulun semmoset olkihameet päällä ja yks tyttö jolla on astma sai siitä semmosen astmakohtauksen että meidän kuoronjohtaja joutui soittamaan hätänumeroon ja se lähtikin sitten aika vauhdilla sairaalaan! Tosin tämäkin tarina on mielenkiintoinen sinänsä, että se ei ollut tajunnut sanoa kuoronjohtajalle aikaisemmin että se saa astmakohtauksen esiintymisasustaa...
Myös joka ikisessä konsertissä pyörtyy 2-5hlö, joskus enemmänkin. Yleensä tämä tapahtuu "finaalissa" eli ihan konsertin lopussa kun kaikki (n.500kuorolaista) laulaa 5 kappaletta yhdessä. Mutta meillä onkin ihan mahtavat "tech-peoples" eli oppilaita jotka ihan oikeasti ryömii siellä lavalla esiintyjien seassa ja kiskoo niitä pyörtyneitä pois! Siis ne ryömii siellä toki silleen esiintyjien takana ettei yleisö nää. Nuo tech-ihmiset on siis ihan meidän koulun oppilaita (ja tämä on siis ihan oma "luokka" tai "kurssi") jotka huolehtii kaikesta tekniikasta holiday speckissä, mm. valoista, verhoista, taustoista, mikeistä jne. Pyötymisestä tuli muuten mieleen, että yksi poika mun healt-kurssilla (ja on myös kuorossa) pyörtyi jo keskellä koulupäivää käytävälle kun se meni hakemaan vettä. Toistetaan siis nyt vielä toiseen kertaan, että olen tosiaan hengissä enkä ole edes pyörtynyt kertaakaan! :D
Mutta nyt laitetaan vielä kuva tosiaan siitä "finaalista". En ole kyllä hetkeen nähnyt mitään vaikuttavampaa! Ja minäkin olen siellä...jossain...
Eilen koulussa mulla lähti ääni ja illalla konsertissa lauloin välillä ja välillä en koska se kuulosti välillä siltä kuin kissaa rääkättäisiin, joten ajattelin että näin on parempi kaikkien kannalta! :D Tänä aamuna heräsin ja tuntui niin pahalta, että päätin kyllä suoraan etten kouluun lähde istumaan kun päätä särkee ja kurkku on niin kipeä että... Olisin kyllä ollut valmis menemään esiintymään illalla, mutta meidän koululla on semmonen sääntö että jos ei pysty kouluun tulemaan niin ei saa myöskään osallistua holiday speckiin sinä iltana. Nukuinkin sitten loppujen lopuksi melkein kellonympäri ennen kuin nousin ja päivän olen litkinyt teetä. Nyt alkaa olo olla jo parempi, pystyn jopa puhumaan vähän kerrallaan :D Päätin että lepään tämän päivän oikein kunnolla että huomenna olisi parempi olo ja pääsen kahteen viimeiseen esiintymiseen! Harmittaa kyllä tosi kovasti kun en pääse tänä iltana esiintymään, sillä uskokaa tai älkää, mä nautin ihan järkyttävästi tuosta esiintymisestä! En voi ymmärtää, sillä olin ihan varma että olen niiiin onnellinen kun tämä holiday spec on ohi, mutta nyt on ennemminkin semmonen haikea ja surullinen fiilis että huomenna se on ohi :(( Mutta eipä mulle sen kummempia kuulu, itsenäisyyspäivää ei tullut juhlittua mitenkään mutta tänään katselin linnanjuhlia areenasta. Vähän surkea fiilis, kun itsenäisyyspäivä on yks mun lempparijuhlista, mutta osaapahan ensi vuonna arvostaa sitäkin enemmän! Mukavaa joulun odotusta!
Myös joka ikisessä konsertissä pyörtyy 2-5hlö, joskus enemmänkin. Yleensä tämä tapahtuu "finaalissa" eli ihan konsertin lopussa kun kaikki (n.500kuorolaista) laulaa 5 kappaletta yhdessä. Mutta meillä onkin ihan mahtavat "tech-peoples" eli oppilaita jotka ihan oikeasti ryömii siellä lavalla esiintyjien seassa ja kiskoo niitä pyörtyneitä pois! Siis ne ryömii siellä toki silleen esiintyjien takana ettei yleisö nää. Nuo tech-ihmiset on siis ihan meidän koulun oppilaita (ja tämä on siis ihan oma "luokka" tai "kurssi") jotka huolehtii kaikesta tekniikasta holiday speckissä, mm. valoista, verhoista, taustoista, mikeistä jne. Pyötymisestä tuli muuten mieleen, että yksi poika mun healt-kurssilla (ja on myös kuorossa) pyörtyi jo keskellä koulupäivää käytävälle kun se meni hakemaan vettä. Toistetaan siis nyt vielä toiseen kertaan, että olen tosiaan hengissä enkä ole edes pyörtynyt kertaakaan! :D
Mutta nyt laitetaan vielä kuva tosiaan siitä "finaalista". En ole kyllä hetkeen nähnyt mitään vaikuttavampaa! Ja minäkin olen siellä...jossain...
Eilen koulussa mulla lähti ääni ja illalla konsertissa lauloin välillä ja välillä en koska se kuulosti välillä siltä kuin kissaa rääkättäisiin, joten ajattelin että näin on parempi kaikkien kannalta! :D Tänä aamuna heräsin ja tuntui niin pahalta, että päätin kyllä suoraan etten kouluun lähde istumaan kun päätä särkee ja kurkku on niin kipeä että... Olisin kyllä ollut valmis menemään esiintymään illalla, mutta meidän koululla on semmonen sääntö että jos ei pysty kouluun tulemaan niin ei saa myöskään osallistua holiday speckiin sinä iltana. Nukuinkin sitten loppujen lopuksi melkein kellonympäri ennen kuin nousin ja päivän olen litkinyt teetä. Nyt alkaa olo olla jo parempi, pystyn jopa puhumaan vähän kerrallaan :D Päätin että lepään tämän päivän oikein kunnolla että huomenna olisi parempi olo ja pääsen kahteen viimeiseen esiintymiseen! Harmittaa kyllä tosi kovasti kun en pääse tänä iltana esiintymään, sillä uskokaa tai älkää, mä nautin ihan järkyttävästi tuosta esiintymisestä! En voi ymmärtää, sillä olin ihan varma että olen niiiin onnellinen kun tämä holiday spec on ohi, mutta nyt on ennemminkin semmonen haikea ja surullinen fiilis että huomenna se on ohi :(( Mutta eipä mulle sen kummempia kuulu, itsenäisyyspäivää ei tullut juhlittua mitenkään mutta tänään katselin linnanjuhlia areenasta. Vähän surkea fiilis, kun itsenäisyyspäivä on yks mun lempparijuhlista, mutta osaapahan ensi vuonna arvostaa sitäkin enemmän! Mukavaa joulun odotusta!
Tunnisteet:
Ajatuksia,
Elämä,
Erillaisuutta,
High school,
Kuulumisia,
Negatiivistä,
usa,
vaihtovuosi
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Sunday in Cincinnati
Muutamia viikkoja takaperin, me suunnattiin Cincinnatiin, Ohioon päiväreissulle! Siellä luvassa oli vierailu Ikeassa sekä Jungle Jim's ruokakaupassa. Nyt kun vihdoin löysin ohjeet miten saan näitä kuvia lisättyä niin tulee tämmöinen kuvaryöppy samalla :)) Ikeasta lähti mukaan yksi (pehmo)koiranpentu, kun omat koirat jäi suomeen ja vähitellen alkaa jo tulla vierotusoireita!
![]() |
| Tuli ihan vaan pikkuisen lapsekas olo kun oli jäätelö ja pehmolelu niin elämä hymyilee :)) |
![]() |
| Naposteltavia? Kyllä, ne ovat ihan aitoja kuivattuja ötököitä. |
![]() |
| Saisiko olla hunajaa? |
![]() |
| "Muutamia" erilaisia oliiveja |

![]() |
| Tuliset kastikkeet aakkosjärjestyksessä :D |
![]() |
| Saksalaisosastolta löytyi tälläisiä! |


![]() |
Näitä ei löytynyt suomiosastolta, vaan ihan normi karkkihyllyltä! Ja mun hostitkin tiesi Pandan jo ennestään!

Suomi löytyi siis "Skandinavia" osastolta. Täytyy kyllä jo sanoa, että alkaa vähitellen ottamaan päähän, että kaikki luulee Suomen olevan osa skandinaviaa. Ei siitä voi kyllä sinänsä varsinkaan nuorille suuttua, koska niin opetetaan meidän koulun maantieteenkirjassakin! Teki kyllä mieli alkaa korjaamaan punakynällä sitä kirjan tekstiä :D Ja toiseksi, kaikki kysyy, että onko suomenkieli lähellä ruotsia. Ja sitten kun sanoo, että ei todellakaan niin ne on ihan ihmeissään, että millasta se sitten on...




Päädyttiin vielä pikkuiselle kävelylle ennen kotiin lähtöä ja otin muutamia kuvia. Me itseasiassa käveltiin Ohiosta Kentuckyyn kun näitten kahden osavaltion välillä oli silta :)

![]() |
| Kuva otettu Kentuckyn puolelta ja kuvassa Cincinnati, Ohio. |


Tunnisteet:
Amerikkalaiset,
Elämä,
Erillaisuutta,
Hostperhe,
Kuulumisia,
Matkustelu,
Ruoka,
Shoppailua,
Suomi,
usa,
vaihtovuosi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
























