Välipalaa?

Laittelin tossa itelleni välipalaa koulun jälkeen, en yleensä syö koululounaan ja päivällisen välissä mitään, mutta tänään oliki nälkä kotiin tultaessa! Olin just alkamassa syömään, kun aloin miettiä tarkemmin miltä tää mun välipala oikein näyttää (ainakin suomalaisen silmissä!). Selvästi musta on vähitellen tulossa amerikkalainen :D Kuvat on vähän heikkolaatuisia, koska raahasin nää ruuat mun huoneeseen, jossa valotus ei oo erityisen hyvä. En kehdannut alkaa kuvailemaan keittiössä mun välipalaa ja alkaa selittään miksi xD

Elikkäs, välipalani koostui pepsistä, karamellisoiduista popcorneista ja valmisbrownieista. Sitte näin pöydällä banaaneja ja otin vielä semmoisen mukaan. Ja hyvä että otinkin, ois näyttänyt aika pahalta tämä välipala ilman banaania! Ja mistä kumman syystä vaihtareille tulee aina niitä vaihtarikiloja, en ymmärrä....?

Ja tähän vielä jotain hyvin amerikkalaista, "pop tarts", jotka on varmasti tuttuja aika monelle. Näitäkin on monia eri makuja, tää oli varmaan joku suklaa juttu. Tuo sisko syö kaks tämmöstä pop tartsia aamupalaksi (yhdessä pussissa on aina kaks) ja monet meidän koulussa syö näitä välipalaksi. Eli hyvin terveelliset aamiaisetkin täällä :D Minä syön yleensä muroja aamulla ja joskus yhden tommosen pop tartsin.

Me käydään muutenkin tosi usein ulkona syömässä, just silleen että jos kotona ei oo ruokaa niin eihän sitä kauppaan lähdetä vaan ravintolaan! Oon varmaan käynyt näiden kolmen viikon aikana useammin ulkona syömässä kuin ollaan syöty kotona :D Ja en laske koululounasta nyt mukaan ollenkaan. Ja silloin kun me syödään kotona, niin se on ollut hampurilaisia (itsetehdyt pihvit, valmiit sämpylät), tortilloja tai pitsaa. Ja kun käydään ravintolassa, niin yleensä otetaan loput kotipakettiin mitä ei jaksa syödä, eli syödään myös usein niitä jämiä kotona seuraavana päivänä. Mutta näillä on onneksi yleensä salaattia tai jotain hedelmää tarjolla ruuan kanssa. Salaatista tulikin mieleeni, olen syönyt elämäni ehdottomasti erikoisinta ruokaa. Se oli äidin mukaan joku havaiji salaatti, jossa oli persikkaa, ananasta, kookosraastetta sekä mini vaahtokarkkeja ja nämä kaikki oli sekoitettu johonkin kermaviilin/vatkatun kerman tapaiseen!

Mutta siis piti tulla jakamaan teidän kanssa pieni pala amerikkalaista ruokakulttuuria! Ja miten niin mulla ei oo tarpeeksi postausaiheita...

Sadepäivä

Kiitoksia kaikille lukijoilleni, varsinkin niille anonyymeille jotka viitsivät käydä ilmoittautumassa tuohon edellistä postausta edeltävään postaukseen (menipä hankalaksi....)! Epäilen kyllä vieläkin että anonyymejä lukijoita on enemmän, kun en joidenkin tiettyjen henkilöiden kommenttia löytänyt. Ja kiitos kaikille uusillekin lukijoille, tervetuloa seuraamaan mun blogia! Jos ilmoittautuneet anonyymit ja lukijat plussataan, niin mulla olis seuraajia 96 kappaletta, hui! :D

Mutta nyt aiheeseen, jota ei oikeastaan ole. Mulla on vaan tällä hetkellä niin tylsää etten keksi tekemistä (joo, kotiläksyjä ei lasketa tekemiseksi!) joten päätin näpsiä muutamia huonoja kuvia ja laittaa niitä teitä järkyttämään :p

Meillä on tosiaan satanut koko päivän kuten ehkä näkyykin tässä ikkunasta otetusta kuvasta.
Mä käytin koko aamun tukan kihartamiseen ja jotenki päädyin laittamaan hiukset sitte nutturalle :D

En yleensä käytä kynsilakkaa ja jos käytän, niin se on yleensä ruskeeta tai beigeä. Täällä kaikkilla tytöillä on aina kynnet lakattuna, joten mäkin oon yrittänyt ryhdistäytyä sen suhteen! Ja Caroline on näköjään jo päässyt vaikuttamaan muhun niin paljon, että lakkasin kynnet punaisiksi! Mutta täytyy myöntää, tuo väri on aivan super herkullinen ja voin hyvillä mielin pukeutua mustaa+valkoiseen kun on noin värikkäät kynnet ;) Tää kynsilakka on siis Carolinen, ja mä saan käyttää sen lakkoja (en kyllä ottanutkaan yhtään kynsilakkaa mukaan). Sillä on vissiin vähän päälle 50 eri kynsilakkaa :D

Vielä suuret pahoittelut kuvien laadusta, näköjään tullut ihanat heijastukset lipaston kautta ja tarkennuskin on välillä jossain ihan muualla... Mutta täytyy sanoa nyt näiden kuvien perusteella, että tuo mun uus meikkivoide on ihan järkyttävän hyvä, kun se vetää ihon noin tasaiseksi! En oo siis yhtään muokannut näitä kuvia, kun mulla ei ole mitään muokkausohjelmia tällä mun uudella koneella.

Tänään me ei olla tehty mitään ihmeellisempiä. Käytiin syömässä lounasta jossain subwayn tapaisessa paikassa, paitsi tykkäsin kyllä tästä enemmän, ja sitten meidän oli tarkoitus mennä katselemaan mekkoja mutta kaikki mekkokaupat oli kiinni huomisen Labor Dayn takia. Älkää kysykö miksi.... Momi alkoi jo laittamaan seuraavaa ruokaa ja Caroline aikoi vissiin leipoa brownieita myöhemmin. Tai siis se kysyi haluaisinko leipoa sen kanssa niin me vissiin leivotaan brownieita myöhemmin :)

Saapa nähdä saanko niitä eroja suomen ja usan välillä ikinä listattua, mutta laitetaan nyt ainakin yks joka tuli mieleen! Kun ollaan ravintolassa syömässä ja tilataan jotain juotavaa (siis limsaa, lemonadea, jääteetä ja muita tämmösiä) niin ei saa valita mukin kokoa, vaan se on aina vakio. Mutta sitten kun oot juonut sen juoman niin ne tarjoilijat tuo lisää ilman mitään lisämaksua. Useissa paikoissa se muki on kertakäyttömuki, eli kun oot jo syönyt ja lähdössä kotiin niin sitten käydään vielä kerran täyttämässä se muki, että on juomista kotimatkallekin :D Ja nää juo esim. limsaa ihan hitosti! Yleensä ainakin kaks isoa mukillista ruuan kanssa ja sitten tosiaaan mukaan vielä juoma. Mä en aluksi saanut juotua ravintoloissa kuin puoli mukillista limsaa, mutta oon kehittynyt ja nykyään saan juotua mukillisen limsaa ruuan kanssa ja sitten otan sen toisen mukaan :D Kyllä musta vielä kunnon amerikkalainen tulee!

En oo tainnut muistaa kertoa, että oon muuttanut nyt omaan huoneeseen? No oli miten oli, esittelen varmaan tän mun uuden huoneen joku päivä. Pitää kuitenkin esitellä mun uus bff Mona, joka nukkuun tasan tuossa samassa kohdassa mun sängyn jalkopäätä aina kun mä oon täällä huoneessa! Jos pidän ovea kiinni, se tulee raapimaan ja kiljumaan oven taakse :D Mutta jos mä en oo mun huoneessa, niin se ei yleensä viihdy täällä erityisemmin.

Shoppailua

Muiden iloksi ja isin kauhuksi aattelin esitellä nytte pikaisesti mitä tuli shoppailtua tiistaina targetista! Joo, sori mun aiheet on tosiaan näin hyviä, mutta nyt en jaksa kauheesti kirjoitella vaan annan kuvien kertoa!

Haha, nuo pyyhekumit sopii tosi hyvin tähän kokoelmaan!

Kuten tutut huomaakin, ei vielä tuo vaatteiden värimaailma ole muuttunut miksikään! :D Mustaa ja harmaata.... Vaikka kyllä mä ostin vielä semmosia alustoppeja vähän erivärisinä!

Meillä on täällä "myrsky", välillä tulee vesisadekuuroja ja välillä meinaa aurinkokin paistaa. Tämä on kuulemma sadetta sen jonkun hurrikaanin jäljiltä joka iski jo aiemmin New Orleansiin.

Gifts

Okei juttua tuli koulusta ja koulun ulkopuolisesta elämästä, mutta eroavaisuuksia saatte kyllä sitte odotella :D Niitä en oo jaksanut alkaa listaamaan, en ainakaan vielä. Tajusin etten oo muistanut blogin puolella näyttää joitakin lahjuksia joita olen täällä saanut. Ensimmäiseksi sain Elleniltä sen vanhan "Carmel" t-paidan koulun jalkapallo-ottelua varten (totta kai pitää olla koulun paidat...) mutta se peli oli tosiaan havaiji teemalla, eli ei oo vielä tullut tuota paitaa käytettyä. Joku päivä kyllä varmasti :) Sitten sain hostmummolta (voiko noin edes sanoa?) huivin! En tiiä mistä se on saanut vihiä, että rakastan huiveja!

 Hostdadin sisko ja hänen miehensä olivat täällä muutaman päivän ja he toivat minulle aivan mahtavan Sisu- paidan!!! Hostdadi on pienenä viettänyt paljon aikaa mökillään minnesotassa, jossa on kuulemma paljon suomalaislähtöistä väestöä! Joittenkin teitten nimet on suomeja jne. ja siinä on kuulemma joku pikku kylä lähellä jonka nimi on Finland! Löysin wikipediasta tälläisen linkin, oisko oikea? LINK Ja jossain sielläpäin järjestetään vissiin joku juoksukilpailu jonka nimi on Sisu :P Tai sitte niitten kilpailujen jälkeinen juhla on Sisu, en muista! :D

Momi kävi tosiaan viemässä Ellenin New Jerseyhin ja toi mulle ja Carolinelle kolikkopussit, tässä on mun kolikkopussukka. Eikö oo ihana!?! Vieressä on ihana mummin lähettämä kortti, joka on niiiiin suomalainen kuin voi olla, ettei voi muuta kuin hymyillä tuon nähdessään :)

Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että tänä viikonloppuna kirjoitan postauksen jostain aiheesta (aiheita kyllä riittäisi hyvinkin tällä hetkellä...)! Kiitos kaikille, jotka kommentoivat tuohon edelliseen postaukseen, en vielä tiedä vastailenko niihin, mutta kiitos joka tapauksessa! Jotkin oli aika helppo arvata, mutta kaikkia en kyllä keksinyt :D Ja nyt loputkin anonyymit lukijat käyvät lukemassa ja kommentoimassa edelliseen postaukseen tästä!

Lukijoilleni :)

Mä tuossa jo suunnittelin mahtavaa tai itseasiassa useampiakin mahtavia postauksia, mutta jostain syystä ei blogger anna nyt lisäillä kuvia tänne. Tehdään siis vähän toisesta aiheesta postausta, ja pidetään tämä kuvattomana.

Olen saanut uskomattomat 78 lukijaa blogilleni, kiitos siitä! Tämä on siis sitä faktaa mitä minä ja te lukijat voitte nähdä, mutta nyt toivoisinkin, että kaikki anonyymit lukijat ilmoittautuisivat kommentoimalla tähän postaukseen! Olisi kiva tietää kuinka paljon mulla on lukijoita, joita ei näy tuossa "Lukijat" listassa.

Ja vielä, jos olet jotenkin tuttu minulle, sukulainen, ystävä, kaverin kaveri jne. niin voisitko myös sinä kommentoida tähän postaukseen ja kertoa jos seuraat mun tarinointia! Kommentit mieluiten höystettynä pienellä vihjailulla kuka olet, jos olet jotenkin tuttu minulle (jos et halua vain suoraa kertoa etunimeä!) :) 

Edit: Pidetään tämä teksti tässä ainakin muutama päivä että kaikki varmasti kävisivät kommentoimassa!

Puolitoista viikkoa chs:ää takana, monta edessä...

Ja tarkennetaan että CHS on lyhenne mun koulusta, eli Carmel High Schoolista :) Nyt on tosiaan selvitty kokonainen viikko täällä, en kyllä ole varma selviänkö ens viikon :D Jos nyt ihan yleisesti kerron mun koulusta niin..... en tiiä mistä alottaisin :D

Kouluun kuljettiin ekat päivät bussilla ja nyt ollaan kuljettu joka päivä Connorin (Carolinen poikakaverin) kyydillä kouluun ja takas. En kyllä ymmärrä miksi, koska mä kulkisin omalla autolla kouluun jotta voisi lähteä myöhemmin aamulla ja päästä takas kotiin aikaisin eikä tarvisi kävellä bussipysäkille asti. Noh, Connorin kyydillä meidän pitää lähteä 5 minuuttia aikaisemmin kuin jos mentäis bussilla ja auto pitää jättää niin kauas, että oltais varmaan bussilla (joka odottaa 10 metrin päässä ovelta) jo kotona siinä vaiheessa kun ollaan kävelty parkkipaikalle :D Eli en ymmärrä, mutta en nyt kehtaa yksin alkaa bussillakaan kulkemaan! :P

Koulu EI ole ollut helppoa, en ole tosiaankaan huomannut että täällä opiskelu ois tosi helppoa, eikä siihen silleen tarvi panostaa kauheasti, vaan ennenminkin päinvastoin. Nämä asiat joita käyn on ehkä jotain 8. ja 9. luokan asioita, mutta niistä saadaan kyllä hyvin haastavia kun vaihdetaan kieli toiseksi! Ja oon siis muutenkin mua 1 tai 2 vuotta nuorempien kanssa samoilla kursseilla eli mun ikäisten kurssit on varmaan aivan kauheita :D Läksyjä tulee kans tosi paljon, tai no riippuu toki aineesta, mutta vaikka espanjasta saadaan aina ehkä 3 sivua kotiläksyjä, siis ihan oikeasti saatiin tänään sivut 10-12! Suomessa oon tottunut ehkä 3 tehtävään. Saadaan myös paljon vaikka jotain monisteita täytettäväksi mutta minulla menee aika kauan niiden täyttämiseen kun eka pitää kääntää se teksti, keksiä vastaus ja kääntää se vastaus :D Eilen tein varmaan 45 min yhtä hissan monistetta, jonka olisin suomeksi tehnyt kymmenessä minuutissa.

Nyt kun päästiin kotitehtäviin niin mäpä kerron mitä mulla ois ohjelmassa tälle viikonlopulle: Hissassa ois testi ens kerralla ja yks moniste täytettävä, matikassa testi, espanjassa testi ja 3 sivua tehtäviä, englannissa 80 sivua kirjan lukemista, blogitekstin kirjoittaminen ja kirjan henkilöiden kuvailua sekä vanhemman haastattelu aiheesta wtc, health:ssa jonkin artikkelin analysoinnin aloittelu. Eli mukavaa viikonloppu puuhaa, ihan kuin mulla vois jotain muuta elämää ollakaan kuin koulu! Niin ja tarkennetaan, että nämä kaikki kotitehtävät on siis seuraavalle tunnille, ei vaikka seuraavan viikon ajaksi.

Koulu on täällä tosi vakava juttu, täsmennetään esimerkillä: mulla oli hissan testi (parista sivusta) ja mä aattelin että suomennan sen alueen ja luen sen muutaman kerran läpi. Kerroin Carolinelle mun testistä ja se kerto noille vanhemmille ja ne kaikki oli silleen "sano jos vaan voidaan auttaa!" ja aina kuin luin yhden kappaleen niin C kuulusteli sen läpi ja teki lopuksi mulle vielä testin niistä parista sivusta :D Ja momi kyseli miten se testi meni ja miltä se tuntu jne. Suomessa en tiiä oisko edes tullut mainittua kotona että meillä on testi parin sivun alueesta :D

Mulla on ollut nyt 2 testiä usan historiasta ja voin sanoa että ne meni huonosti. Siis ihan oikeasti huonosti, koska en ymmärrä kysymyksiä :D Suomennan tekstin kotona ja muistan sitä sanastoa, mutta testissä opettaja käyttää vähän eri sanoja joita en olekkaan sitten ikinä kuullut. Eli aika puhtaalta näyttää paperi kun palautan sen....

Kirjat on järkyttäviä! Ne on ihan tosi paksuja ja isoja ja painavia ja mulla on ollut niskat jumissa kun oon kantanut niitä koko viikon :D Laitankin pari kuvaa mun koulukirjoista, näistä vaan puuttuu yks tollanen paksu kirja, joka on mun espanjan kirja.

En muista oonko laittanut vielä kuvaa mun lounaspussista, mutta
tässä se joka tapauksessa on! :)

"Penaali", ja nyt muuten tuli mieleen, että täällä ei oo sinänsä penaaleita kellään vaan ne kaivaa vain lyijykynän esiin
ja käyttää sitä :D Ei edes kumia erikseen, vaan sitä kynän päässä olevaan kumia käytetään kumittamiseen.

Tätä kirjaa me luetaan englannin tunnilla

Saatiin koulusta tämmöset hienot kalenterit!

Hissan kirja ja espanjan tehtävävihkonen

En nyt tiiä mistä vielä kertoisin.... Niin no vaikka ihmisistä! Opettajat on ihan kivoja, jotku on silleen että kerro jos et ymmärrä jotain ja toiset ei edes muista että luokassa on joku joka ei ymmärrä mitään. En oo saanut minkäänlaista helpotusta koulutöissä muihin verrattuna, eli mun pitää tehdä ihan samat tehtävät ja esseet. Ja joissakin aineissa joudun tekemään tunti tehtävätkin kotona, koska en ymmärrä niitä tehtäviä ilman kääntämistä.

Oppilaat on tosi ystävällisiä jos vaikka kysyy neuvoa tai jos muuten vaan jotain sanoo niin vastataan :D Mutta kukaan ei oo kyllä tullut juttelemaan mulle koulussa, se oon aina ollut minä joka on saanut mennä juttelemaan. Kukaan ei oo tullut kyselemään että oonko vaihto-oppilas, eikä kukaan oo tiennyt että täällä edes on vaihto-oppilaita. Ja semmonen ikävä puoli minkä huomasin on, että yleensä keskustelut on vaan semmosia että kerron olevani vaihto-oppilas ja ne on silleen vähän siistiä ja siihen se sitten jääkin. Ne alkaa vaikka puhumaan kavereiden kanssa tai jatkaa vaan matkaa johonkin, kun taas suomalaisena oon tottunut siihen että edes vähän jotain juteltais sen jälkeen :D Mutta kai sitä pitää vain tuohon tottua...

Meidän koulussa on niin paljon oppilaita (melkein 5000), että kun yhteen tutustut niin et luultavasti nää sitä enää sen jälkeen xD Saan yleensä kertoa vähintään kahdelle henkilölle päivässä olevani vaihto-oppilas ja näitä joille saa asiaa kertoa riittää varmasti vielä moneksi viikoksi ellei kuukausiksikin....

Tämä selostus sai ehkä vähän negatiivisen sävyn, joka ei kyllä ollut tarkoitus, mutta yritin kertoa asiat mahdollisimaan totuudenmukaisesti. Ja pakko kyllä sanoa, että kyllä tuo koulu alkaa jo tuntumaan koululta, eli ei tekis yhtään mieli nousta aamulla sängystä lähteäkseen kouluun. Eli ei se koulu oo sen mukavampaa täällä kuin suomessakaan :)